Vällylle kiitokset päivityksistä huolehtimisesta, "teillä on aika monet isäinpäivät, aina kun käy katsomassa teillä vietetään isäinpäivää" ;o). Aika on mennyt siivillä, koiria reenatessa, perheen pienimmästä huolehtimisessa, töissä käydessä.. ja taloon on saatu laitettua kahdet tikkaat. Nyt pääsee nuohoojakin turvallisesti 100-vuotiaan talon katolle, jännä ettei niitä oltu aiemmin laitettu. Apuna asentamisessa oli JP ( kuvassa tuo vähän pitempi kaveri) joka vastaa kymmentä koiraa ihmisen parhaana ystävänä ja se on paljon se. JP on luvannut tulla handleriksi sitten kun ajan Finnmarkslopetin. Ja kun mulla on tuommonen handleri muiden kannattaa ajaa sitten vaan niistä himmeämmistä mitaleista. Reenauksesta: vielä on ajettu mönkijän raadolla, kun lunta ei ole. Yhden kerran olen lentänyt ohjaustagon yli, kun reppana ( siis minä itse) antoi koirille lähtökäskyn, mutta oli unohtanut sieppausköyden kiinni. Tuli äkkipysäys, ja vähän aikaa piti miettiä, mitä tapahtui. Viime viikko oli koirilla pakkolepoa, kun tiet olivat jäätikköä ja itse kuumeessa. Mutta tauko teki varmasti koirille hyvää, alkavat rasitusvammat saivat aikaa toipua. Ja kuten suuri mestari Muhammed Ali sanoi: "Vain suuret mestarit uskaltavat levätä".. vaikkakin näin pakon edessä.
JP + Jari |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti