MD8
Ruunaa Race MD SM 6.3.-8.3.2015 tulokset
pe 45 km, la 45km, su 45km 135 km
1. Joni Elomaa 02:12:42 02:16:13 02:20:20 06:49:152
2. Jari Snåre 02:07:22 02:17:23 02:35:16 07:00:01
3. Pasi Ollikainen 02:24:58 02:33:45 02:31:05 07:29:48
4.Kimmo Laasonen 02:25:04 02:32:48 02:33:01 07:30:53
5. Ossi Kaltti 02:29:04 02:27:59 02:35:00 07:32:03
6. Kati Kumpulainen 02:34:36 02:31:10 02:29:03 07:34:49
7. Jaakko Raunio 02:30:39 02:37:39 02:49:04* 07:57:22
8. Talita Björksted 02:41:07 02:40:15 03:01:50 08:23:12
9. Emmi Vilokkinen 02:43:22 02:44:42 02:57:09 08:25:13
10. Suvi Lahtinen 02:29:22 02:43:19 03:17:29 08:30:10
11. Panu Sipilä 02:57:06 02:53:22 03:06:54 08:57:22
12. Sini Ampuja 02:51:07 02:58:37 03:12:21 09:02:05
13. Valtteri Turkka 02:57:12 03:10:45 03:43:13 09:51:10
14. Kirsi-Marja Vessari 03:23:51 03:15:00 03:13:31 09:52:22
15. Tiina Maaninen 03:33:44 03:40:47 04:28:56 11:43:27
16. Ulla Halonen 03:57:13 03:48:09 04:27:55 12:13:17
MD4
1. Sini Kaltti 02:25:05 02:21:34 02:40:29 07:27:08
2. Eliisa Kiiskinen 02:33:54 02:36:54 03:01:31 08:12:19
3. Raimo Lehtinen 02:50:12 02:44:14 03:09:22 08:43:48
4. Mika Karhapää 04:33:46 04:39:24 05:03:50 14:17:00
5.Anne Korhonen 04:58:00 05:00:36 05:32:57 15:31:33
Juha Majalainen 05:43:18 05:56:21 dnf
Ronja Snåre 02:39:03 02:45:12 dns
Sanna Polso 03:04:53 03:00:09 dns
Tänä talvena olin ajanut vain kerran ja kahtena edellisenä en ollenkaan, mutta silti halusin lähteä kisoihin mukaan. Kausi on ollut huono treenaamisen kannalta ja siksi koirilla oli melko huono pohjakunto, minkä takia minua oltiin jo varoiteltu, että joudun ehkä keskeyttämään. Ensimmäisenä päivänä ennen lähtöä isä otti paketista aivan uuden gps:n ja sanoi, ettei kannata ajaa yli 27 km/h. Isän lähtö oli ennen minun lähtöäni, joten jouduin ensimmäistä kertaa selviämään lähdöstä ilman isän apua. Onneksi kuitenkin sain hyvän handlerin apuun. Lähdön jälkeen ihmettelin, että miksi mennään näin hiljaa, kun vauhti pysyi hyvin alle 16 km/h. Tai niin minä luulin, gps näyttikin maileja kilometrien sijaan ja todellinen maksiminopeus lähenteli 30km/h. Liian kovasta alkuvauhdista huolimatta saavuin maaliin kolmantena. Toisena päivänä lähdin ensimmäistä kertaa ihan yksin. Edellispäivän vauhti näkyi jo alussa ja pelkäsin, että meidät joudutaan hakemaan pois reitiltä. Päästiin onneksi hyvään peesiin ja saatiin pidettyä kolmas sija. Kolmantena päivänä koirat oli jo liinoissa ja kaikki valmiina, mutta kannustuksesta ja johtajakoirien vaihdosta huolimatta eteenpäin mentiin vain muutama askel. Hetken päästä kuulin radiosta Tiisun kappaleen nimeltä Elämältä turpiin sain, sanoitus kuvasi täydellisesti päivän tunnelmaa ja siitä onkin tullut minulle tsemppaus biisi.
Isän osalta kisa meni hyvin, mukaan tarttui SM-hopea. Isä oli kahtena ensimmäisenä päivänä johdossa, ja kolmanteen päivään lähtiessään hän mietti, että jutuisiko lähtemään viidellä koiralla matkaan. Viimeisillä minuuteilla hän kuitenkin päätti ottaa yhden kysymysmerkkinsä matkaan ja lähti kuudella. Tyrnävän pitkällisten jäätikkökelien ja koirien huonon kuntopohjan takia kolmas päivä oli jo melkein liikaa koirille.
Kolmannen päivän taistelun jälkeen hopeamitali tuntui melkein voitolta... melkein.
-Ronja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti