Viikon aikana ollaan reenailtu koiria, syötetty, juotettu ja putsailtu koirapaikkoja.. tätä koiraelämää. Reenailtaessa mönkkärillä ollaan opetettu koiria siirtymään käskystä oikeaan reunaan ja tämä onnistuu jo aika hyvin, kun on oikeat kaverit kärjessä. Hieno homma, kun ajatellaan, että talvella pitää ajaa pikku pätkä moottorikelkkauraa. Pennut alakavat jo muistuttaa koiria, ikää pennuilla on reilu 3kk. Pentuja juoksutetaan päivittäin vapaana pihalla ja silloin tällöin pikkuporukassa lähimetsässä. Viikolla päästin taas Sentan ja pennut 8kpl vapaaksi. Ilta oli jo myöhä klo 22 jälkeen, eli pimeää, ja vettäkin tuli aika rankasti. Lähdin kiertämään joentörmällä kulkevaa rallireittiä. Sade oli tehnyt rinteen mutaiseksi ja liukkaaksi -niinpä lensin komeasti selälleen. Vanha judoka osasi tulla alas loukkaamatta itseään, mutta ei se silti sitä tarkoita, etteikö voltti olisi ottanut luonnolle. Kirosin ennen niin loistavaa ketteryyttäni, joka oli muuttunut vanhan miehen kömpelyydeksi. Hammasta purren nousin ylös ja jatkoin matkaa. Pääsin tasamaalle ja jatkoin apaattisena eteenpäin. Kuljettuani viisi metriä ohitin pennun, joka oli jäänyt sonnalle.. horjahdin.. kaaduin .. ja juuri siihen kohtaan missä suolen tyhjentäminen oli tapahtunut. Raivo alkoi jo nousta pintaan.. koordinaatio ei näemmä asu tässä ruumissa enää.. nousin ylös ja olin varma että läjä oli jossain vaatteissani. Yllätys oli todella suuri, kun en löytänyt ruskeaa haisevaa kohtaa mistään. Ehkä pentu ei ollut vielä ehtinyt tuottaa mitään. Jatkoin pentujen kanssa touhuamista, mutta kohta jo vanha homenokkakin alkoi haistaa ihan oikean sonnanhajun ja läheltä. Koska housujen sisällä ei tuntunut mitään, sen täytyi olla ulkopuolella. Pienen etsinnän jälkeen siisti tiukkaan puristunut läjä löytyikin housujen takapuolelta ..siis ulkopuolelta. Pahin luolamieskohtaus oli mennyt jo ohi ja putsailin rauhassa housut risuilla. -näitä kakkajuttuja meillä kyllä riittää...
Jari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti